Saturday, April 23, 2011

Hiljaisen viikon tilkkutyöprojekti

Kuluneen viikon ajan on työn alla minulla ollut tilkkupeitto. Vapunaattona on myyjäispäivä ja ajattelin, että ehdin vielä tekemään peiton myyjäisiä varten. Mallin löysin Lise Bergenen kirjasta suuria ja pieniä tilkkutöitä.




Mallin nimi on vanhaa vuosikertaa ja se sopikin tämän peiton teemaksi hyvin, sillä kaikki kankaat ovat kierrätysverhoja kirpputorilta tai omasta kaapistani. Kun kirpparikankaita alkaa sovittaa yhteen voi tehtävä muodostua melko haasteelliseksi.


Peiton keskelle tuli siis ryhmä tällaisia kolmioista koottuja neliöitä ja tässä vaiheessa tilanne näyttää vielä melko hyvältä. Punaisen ja vihreän yhdistelmä näyttäisi toimivan ainakin jokseenkin moitteettomasti.


Keskiosan kehyskankaaksi valitsin punaisen ja vihreän. Alun perin olin ajatellut jotain vaaleampaa kangasta kehykseen, mutta vielä tässä vaiheessa näytti siltä, että tein oikean valinnan kun valitsin nämä kankaat.


Ohjeen mukaan tein seuraavan osan vaaleilla väreillä ja hieman tässä vaiheessa alkoi näyttää siltä, että mitenkähän tässä käy...


Seuraavaan kehykseen valitsin aivan uuden kankaan, sillä jotenkin punaisen kehyksen toistaminen tuntui liian rohkealta ratkaisulta. Eikä tämä nyt ihan pahalta näyttänyt...vielä.


Viimeisessä vaiheessa huomasin tehneeni värien suhteen melkoisen virheen...vaaleat värit painottuivat reunuksessa ja tällöin siis keskusta korostuu aivan liiaksi. Tilkkutaiteilijan itsetunto sai melkoisen kolauksen.. Ja vielä kun rakas puolisoni ikuinen totuuden torvi totesi saman asian olin jo lähes varma, että peli on menetetty....


Luontoni ei kuitenkaan antanut periksi heittää pyyhettä kehään vaan kokeilin viimehetken pelastuoperaatiota eli tälläsin reunakantiksi punaisen kankaan.


Tällä ratkaisulla sain ehkä aavistuksen pelastettua tilannetta, mutta silti lopputulos ei miellytä minua siinä määrin, että olisin lainkaan tyytyväinen tähän tekeleeseen.


Olisi ollut viisaampaa valita, joko selkeästi vaaleista sävyistä tehty peitto tai sitten ainakin lisätä reunoille ainakin muutama voimakkaampi kohta, jottei lopputulos olisi näin epätasapainoinen. Myös väri valinnat menivät tässä peitossa hieman pieleen, sillä jotenkin sekaiseksi tämä lopputulos jäi...


Rakas puolisoni lohdutti kuitenkin minua ja sanoi, että jokaiselle taiteilijalle sattuu myös näitä vähän latteampia tuotoksia, joten olisiko syytä olettaa, että seuraava projekti onnistuisi sitten täysin nappiin...
Ja ainahan on mahdollista, että joku tykästyy juuri tällaiseen peittoon, sillä makujahan on niin monenlaisia.

Tänäänkin saimme nauttia ihanasta keväisestä säästä. Kävin pitkällä lenkillä Jyväsjärven ympäri ja monia luonnon ihmeitä matkan aikana sain todistaa. Mukava oli katsella joutsenpariskuntia järvellä ja leskenlehtiä, jotka olivat valloittaneet kaikki tienpientareet. Ja ennen kaikkea se miten ihmiset olivat onnellisen näköisiä, kun aurinko lämmitti. Tuntui kuinka tuo lämpö ulottui sydämeen saakka ja sai mielen keveäksi ja onnelliseksi.
Siunattua ja aurinkoista Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ylösnousemusjuhlaa kaikille.

2 comments:

  1. Kiitos jännityskertomuksesta! Ajattelin jo punaisten kehysten kohdalla, että vau, mikä mosaiikkityö. Ei ollenkaan kannata olla pahoillaan lopputuloksesta -se on leppeä! Useasti tekijä vaan saattaa olla turhan kriittinen, kun on lähietäisyydeltä tilkkutyötä tihrustanut. Näin ainakin omalla kohdalla... Kyllä peitolle löytyy varmasti hyvä koti!

    ReplyDelete
  2. Voi kiitos paljon kannustavasta kommentista, totta tietysti on, että itse on turhankin kriittinen. Ja joskus täytyy tulla myös niitä pienoisia epäonnistumisia, koska niistähän sitä oppii...:)

    ReplyDelete

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...